vivre et danse

MUUTTO

Moikka moi. Tässä sitä nyt ollaan. Laukut pakattu ja huomenna suuntaan nokan kohti Tukholmaa! Te, jotka ootte aktiivisia lukijoita tai olette instagramista huomannut, mulla on ollut vähän epäselvyyttä havaittavissa liittyen tähän koulupaikkaan. Itse asiassa on edelleen. Se on varmaa, että aloitan koulun Ruotsin Kuninkaallisessa Balettikoulussa, mutta edelleen on auki että tuleeko heti kuukauden päästä lähtö kohti Pietaria. No, asioilla on tapana järjestyä, ja kävi miten kävi, niin huippukoulussa saan kyllä opiskella. Ja kyllä mä pidän teidät ajantasalla! 

Ajantasalla pitämisestä (tai pysymisestä) tuli mieleen, että tässä mä näpyttelen mun _upouudella_ tietokoneella. Ihan tällanen perus kaunis Asuksen valkonen läppäri, mulle kaikin tavoin täydellinen! Hintakin oli ihan kiva, 300€.

Viime päivät on ollut säätöä täynnä. On rampattu kaupungilla maistraatista Kelaan, Prismasta Soneraan, Tigeristä terveyskeskukseen. Tässä kohtaa, kun vasen käsi huutaa hallelujaa hepatiitti-rokotuksen takia, ja istun meidän olohuoneessa viimestä kertaa johonkin aikaan, on kaiken haikeuden ja tavallaan surunkin lisäksi mielettömän toivoa täynnä oleva olo. Tuun ikävöimään mielettömästi mun perhettä, ystäviä ja hei, tottakai Suomea. Eihän sitä nyt kauas olla missään tapauksessa menossa. Mutta kun on elämänsä aikana muuttanut yhden kerran, niin tässä 15-vuotiaana muutto yksin melkein omaan kotiin (asuntolaan, haha) tuntuu vähän vieraalta. Tätä kaikkee on vaan niin hankala uskoa. Ja oikeestaan, en mä enää jaksais odottaakaan. Mä oon valmis. Valmis antaan kaikkeni ja ottamaan uuden ison askeleen, kohti unelmia. 

Seuraavan kerran kirjottelenkin sitten vähän kauempaa, tai no, riippuu mistä katsoo :D Kiitos sulle kun luit, nähään!

xoxo

-Heidi